Egguccino-marenkilatte

Äitienpäivä on sunnuntaina, suloinen ja helposti valmistuva marenkilatte koristaa äitienpäivän aamiaisen.

Olin keväällä lounaalla, jossa puheeksi tuli myös erilaiset munakahvit. Yksinkertaisimmillaan raaka kananmuna sekoitetaan mustaan kahviin ja vaahdotetaan teho- tai sauvasekoittimella, jotkut lisäävä joukkoon myös kookosöljyä.  On myös versio, jossa muna rikotaan kahvin joukkoon jo ennen keittämistä.

Kepeämpi vaihtoehto on marenkilatte, johon käytetään kypsentämätöntä "ranskalaista marenkia"


Marenkilatte

1 annos vastakeitettyä espressoa (tai tuplaespresso)
1 valkuainen
1-2 rl tomusokeria

Vatkaa valkuainen kuohkeaksi vaahdoksi, lisää maun mukaan tomusokeria. (Käytin mansikan makuista tomusokeria, joka antoi miedon maun ja kauniin vaaleanpunaisen värin). Kaada espresso kuppiin ja nostele valkuaisvaahto kahvin päälle. Tarjoile.

Jos marenkikahvi ei inspiroi, kokeile laventelilattea. Laventeli onkin yksi  tämän vuoden trendikkäimmistä mausteista.


Oeltko maistanut munakahveja? Mitä pidit?

Suklaamarenkikakku

Kevät ja kesä tuovat mukanaan erilaisia juhlia; on äitienpäivää, valmistujaisia, päättäjäisiä,  rippijuhlia, häitä... Ja miltei aina tarjotaan kakkua. Syntisen suklainen suklaamarenkikakku on ihana tarjottava juhliin.

Tein suklaamarenkikakkua uudenvuoden juhliin, mutta kappas vain; tämä(kin) resepti oli unohtunut luonnoksiin.Täytyykin kahlata luonnoskansio läpi. Siellä on aiheista postauksille, reseptejä ilman kuvia, kuvia ilman tekstiä jne...

Suklaamarenkikakku on todellinen makeanystävän unelma. Vaikka ainesluetteo on pitkähkö, kaikki raaka-aineet saa lähikaupasta eikä kakku ole vähän leiponeellekaan liian vaikea.

Suklaamarenkikakku

Kakku

225 g tummaa suklaata, hienonnettuna

2 dl suolatonta voita kuutioituna

2 suurta munaa

4 keltuaista (valkuaiset käytät marenkiin)

1 dl fariinisokeria

1 tl vaniljasokeria

1 dl jauhoja siivilöitynä

1/2 tl leivinjauhetta, siivilöitynä

1 dl mantelijauhoa

Marenki

4 munanvalkuaista

2 dl tomusokeria

1 tl etikkaa

2 tl maissitärkkelystä, siivilöitynä

1 rkl kaakaota, siivilöitynä

½ dl tummaa suklaata, sulatettuna

KAKKU

Kuumenna uuni 170 C asteeseen. Voitele kevyesti 20 cm kakkuvuokakevyesti, vuoraa pohja leivinpaperilla ja aseta sivuun.

Sulata voi ja suklaa vesihauteessa. Ota levyltä kun suklaa on sulanut ja anna seistä pari minuuttia.

Vatkaa suuressa kulhossa munat, munankeltuaiset, fariinisokeri ja vanilja. Vatkaa noin 5 minuuttia, kunnes seos on vaaleaa ja hyvin kuohkeaa. Lisää yksitellen sulatettu suklaa-voiseos, jauhot, leivinjauhe ja mantelijauho ja taittele varovasti muna-sokerivaahdon joukkoon. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista uunissa noin 30 min, kunnes kakku on miltei, mutta ei täysin kypsä. Ota kakku uunista. 

Kakun paistamisen loppuvaiheessa tee marenki/ohje alla ja kaada marenki heti uunista ottamasi kakun päälle.

MARENKI

Heti kun otat kakun uunista, kaada marenki kakun päälle.

Nosta uunin lämpötilaa 180 asteeseen.

Laita munanvalkuaiset puhtaaseen kulhoon ja vatkaa kunnes vaahtoon muodostuu pehmeitä huippuja. Lisää sokeri hitaasti vatkaten (noin 1 rkl kerrallaan). Kun olet lisännyt sokerin, lisää etikka ja vatkaa, kunnes marenki kiiltävää. Lisää maissitärkkelys ja kaakao, vatkaa kevyesti kunnes ne ovat sekoittuneet marengin joukkoon. Kaada joukkoon hitaasti sulatettua suklaata ja taittele suklaa lastalla marengin joukkoon. Kaada marenki kakun päälle.

Aseta kakku takaisin uuniin ja paista noin 15-20 minuuttia tai kunnes marenkiin tulee kuiva kuori. Voit testata kevyesti napauttamalla. Sisältä marenki jää pehmeäksi ja vähän sitkeäksi. Ota kakku uunista kun se on valmis ja anna jäähtyä.

Peruna-taleggiopizza

Olen tainnut joskus useampi vuosi sitten jakaa perunapizzan ohjeen blogissa, mutta tässä päivitetty versio yleisön pyynnöstä. Viimeisimmän pizzan tein vappuaattona taleggio-juustolla. Maku on upea!

Perunapizza (yhdelle)

1 osa pizzataikinaa

1 keskikokoinen peruna

½ purkkia smetanaa

100 g Taleggio-juustoa

suolaa

tuoretta rosmariinia

oliiviöljyä

Parhaan pizzataikinan salaisuus on taikinan nostattaminen 72 tuntia viileässä. Parhaaksi todetun pizzataikinan resepti toimii aina. Pizzaperjantaihin kannattaa varautua siis jo tiistaina. Jos taikinaa jää yli, sen voi pakastaa annoksina. Tämä taikina kestä hyvin pakastamista.

Aiemmin parhaan tuloksen takaavia 00-jauhoja joutui ennen hakemaan erikoisliikkeistä, mutta nyt niitä saa jo marketeistakin.

Älä kauli taikina vaan muotoile sitä käsin levittelemällä leivinpaperin päällä. Pitkä nostatus ja 00-jauhot antavat taikinaan hyvän sitkon, taikina leviää mukavasti ilman kaulinat.

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen alalämmölle. Laita uunipelti alalämmölle kuumenemaan.

Ohueksi levitellyn pizzataikinan päälle levitä ohut kerros smetanaa (suosikkini on Deliciest 20% smetana) ja taleggio-juuston palasia (tai mozzarellaraastetta). Ripottele hieman rosmariini neulasia smetanan päälle.

Leikkaa pestyä, kuorimaton peruna paperinohuiksi viipaleiksi. Painele perunaviipaleistä irtoavaa nestettä siivilässä ja taputtele viipaleet vielä talouspaperilla kuivaksi. Levitä perunaviipaleet pizzan pinnalle "kalansuomukuosina",Vielä ripaus merisuolaa, rouhaus mustapippuria ja loraus oliiviöljyä. Perunan tulee olla mahdollisimman ohueksi leikattua, jotta se ehtii kypsyä uunissa samaan tahtiin pohjan kanssa.

Ota uunipelti uunista, nosta leivinpaperilla oleva pizza uunipellille. Nosta uunipelti takaisin uuniin, laske uunin lämpötilan220 C asteeseen ja  anna pizzan paistua n. 12-15 minuuttia kunnes pohja o kypsä ja rapea ja perunaviipaleet kauniin ruskeita.

Perunapizza maistuu veden, oluen tai samppanjan kera.

Parsakevään avaus

Säät voivat vaihdella, mutta parsa on varma kevään merkki.

Kävin pari viikkoa sitten tutustumassa Kappelissa keväiseen parsamenuun*. Ravintoloiden parsaviikot aloittavat herkullisen ruokakevään. Pääkaupunkiseudun S-ryhmän ravintoloissa kuoritaan tänä keväänä arviolta 40 kg parsaa per ravintola viikottain. Kappelissa ja muissa S-ryhmän ravintoloissa parsaa tarjoillaan toukokuun loppuun asti.

Ksppelin parsamenu aloitetiin pehmeän kuohkealla samppanjalla maustetulla parsakeitolla.

Pääruokana oli kuhaa, vihreää parsaa, hollandaise-kastiketta sekä paahdettua kukkakaalia. Lihavaihtoehtona parsamenussa on grillattua saksanhirven ulkofileetä, parsan kanssa tarjottuna, tottakai.

Jälkiruoaksi tarjottiin vaadelmapannacottaa lakrisijäätelön kera.

Lopuksi vinkkinä paljastan, että Kappelin keittiössä! on aito Edelfeltin maalaus alkuperäisellä paikallaan. Keittiöön pääsee maalausta katsomaan kunhan vain osaa kysyä.

Joko olet syönut parsaa tänä keväänä?

*Kappeli tarjosi aterian

Viisi viikon varrelta

Kuluneeseen viikkoon on kuulunut mm. niin kevään edistymistä luonnossa kuin pukeutumisessakin, uutuuskirja sekä myös ikävä takaisku.

Blogista kuoriutuu aina keväisin luontoblogi - olen aina niin hullaantunut luonnon heräämiseen ja uusiin kasveihin, joita putkahtaa esiin miltei päivittäin. Viikon kukkabongaukset olivat narsissit helmihyasintit ja helleborukset, jota oli myös aikoinaan huhtikuisessa kokonaan vaaleanvihreässä hääkimpussani. Ensimmäiset tulppaanitkin ovat nupullaan. Kevät <3




Viikon parhaat ostokset tein viime sunnuntaina Tallinnassa, jossa Balti Jaama Turgin hallilta ja vielä Rimistäkin sataman vierestä tein ruokaostoksia; ostin mm. taleggio- ja burrata-juustoja, kurpitsagnoccheja, kylmäsavukinkkua, makkaraa, siemen-pähkinäleipää, suklaatomaatteja (nimitys tulee rusehtavasta väristä), viiriäisen munia, eestiläisiä valkosipuleita, suolakurkkuja, luomutiskiainetta, raparperin tuoksuisen kynttilän...

Teinkin kuluneella viikolla annoksen, jossa oli gnoccheja, kylmäsavukinkkua, paistettuja sieniä, viiriäisen munia ja burrataa.

Viikon kengät ovat Henkan alennuskoodilla hankkimani hassut  kengät aitoa mokkaa premium-kokoelmasta. Koko talven kuljen miltei ainoastaan yksissä mustissa saappaissa, mutta kevään tullen kaipaan väriä ja kenkiä onkin vaikka missä väreissä. Ajattelin näiden viiden sentin tolppakorkoineen muistuttavan etäisesti 60- ja 70-lukuja kuvaavien elokuvien tai TV-sajojen kenkiä, mutta Kristallikimaran Minnan mielestä nämä olivat keskiaikakengät. Taidetaan siis olla aika kaukana Mad Menista tai Tapaus Thomas Crownista...

Viikon takaisku oli elämäni ensimmäinen ja toivottavasti myös viimeinen juurihoito! Hampaita on nuorempana paikattu paljonkin, mutta viime vuosina vuosikymmeninä on lähinnä korjailtu vanhoja paikkoja ja hammaslääkäri on vuosittain kehunut kuinka hoidan hyvin hampaitani. Viimeksi olin hammastarkastuksessa joulukuussa, eikä sillon ollut paikattavaa.

Parin viikon aikana on muutaman kerran kylmää juodessa vihlonut hammasta, mutta se on mennyt ohi. Viime viikolla huomasin oudon turvonneen pahkuran yläleuassa, mutta sekään ei ollut kipeä. Kun pahkura ei tuntunut laskevan parissa päivässä, varasin "ihan varmuuden vuoksi" hammaslääkärin. Vuosia vanha paikka oli päältä ehjä, mutta jo hammaslääkärin ensikommentti "Mielenkiintoista" enteili jotain ikävää, ehjän paikan alla muhikin muhkea tulehdus. Vanhan paikan alle oli ilmeisesti jäänyt vuoaia sitten joku bakteeri, joka nyt aktivoitui. Kyselin onko tähän nyt tultu, rivakka rapistuminen on alkanut? Lääkärini kyllä lohdutteli ettei tässä ole siitä kyse ja eiköhän hammas saada vielä kuntoon. Heti tehtiin vähän ensiaputoimenpiteitä. Puudutuksen kanssa ei sattunut lainkaan ja tulevalla viikolla jatketaan. Ainakin muutama kerta täytyy hammaslääkärissä tulevina viikkoina käydä. Onneksi en ole hammaslääkäripelkoinen.

Päälle päätteeksi iski flunssa, mutta olen ainakin uskotellut itselleni olon olevan lähinnä ikävä, vaan ei sen pahempaa. Toivottavasti olen keskiviikkona sellaisessa kunnossa, jossa jaksan istua suu auki hammaslääkärin tuolissa kolme varttia putkeen yskimättä. 

Viikon keittokirja on Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Parhaita ruokahetkiä*. Laura Riihelän kuvaamasan kirjaan on koottu tunnelmia elämän erilaisiin ruokahetkiin. Parhaita hetkiä voivat olla vaikka tuokio voileivästä nauttien.

Hauskaa vappua! Moni varmaan lomailee huomenna, minä teen etäpäivää kotoa käsin. Vappuun sopii myös Riannon mediapäivässä reippaasti strössleillä tuunaamani Dr Oetkerin jäätelö, joka tehdään sekoittamalla jäätelöjauhetta kevytmaitoon. Ei ehkä fiksuin kuva kun olen juuri vuodattanut hammashoidoista...

*arvostelukappale saatu kustantajalta

Dukkah-tuorejuustoa Brunssikirjan reseptillä

Kevään kaunein ruokakirja on Viimeistä murua myöten-blogin Saara Atulan ja  Liemessä-blogin Jenni Häyrisen Brunssikirja. Upeasti kuvitettu kirja houkuttelee selailemaan ja toteuttamaan reseptejä. Syön silmillläni ja minulle ruokakirjojen kuvat ovatkin todella tärkeitä. Jos kuvat eivät houkuttele, en jaksa uppoutua resepteihinkään. Tässä kirjassa ongelmana on valita inspiroivista, kauniista kuvista ne houkuttelevimmat. Kirja onkin innostanut jo useamman reseptin kokeiluun.

Kirjasta toteutin ensin sukulounaalle helpon dukkah-tuorejuuston.

Pääsiäislounaalla syötiin pataleivän levitteenä helppoa dukkah-maustettua tuorejuustoa. Pähkinäallergikolle  muokkasin reseptiä, pähkinät vaihtuivat hampun- ja kurpitsansiemeniin. Näin teen usein; saan keittokirjasta inspiksen ja muokkaan reseptiä tarpeen ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.



Dukkah-tuorejuusto

½ dl manteleita
½ dl hasselpähkinöitä
½ dl seesaminsiemeniä
½ rl korinaerinsiemeniä
1 tl juustokuminaa
½ tl suolaa
ripasu sokeria
400 g tuorejuustoa
tuoretta timjamia koristeluun (halutessasi)

(Oma vinkkini; voit vaihtaa mantelit ja hasselpähkinät hampun- ja kurpitsansiemeniin, koristeluun käyvät muutkin yrtit)

Valmista dukkah. Rouhu manteleita ja hasselpähkinöitä hienommaksi. Paahsa manteleita, seesaminsiemeniä ja korianterinsiemeniä kuivalla kuumalla pannulla, kunnes saavat ruskean pinnan. Lisää joukkoon juustokumina, suola ja sokeri.

Sekoita dukkah tuorejuuston sekaan ja aja vielä sauvasekoittimella mahdollisimman sileäksi.


*arvostelukappale saatu blogin kautta

Esikatsaus Taste of Helsinki 2018-tapahtumaan

Yhteistyö Taste of Helsinki

Olen yksi Taste of Helsinki 2018-tapahtumaan valituista ambassadoreista eli ruokalähettiläistä. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 14.–17. kesäkuuta 2018 Töölönlahden puistossa, Finlandia-talon takana.

Osallistun tapahtumaan neljättä kertaa ja se onkin muodostunut alkukesän odotetuimmaksi tapahtumaksi. Taste of Helsingin viehätys on paitsi tietenkin upeassa ruoassa ja viinissä, myös positiivisessa tunnelmassa. Fiilis on aina aurinkoinen, olipa sää mikä tahansa. Ruokakateudestakaan ei tarvitse kärsiä, sillä sopuhinnalla voi maistella useamman annoksen ja suosikkinsa vaikka toistamiseen.

Taste of Helsinkiin osallistuvat ravintolat julkistettiin eilen ravintola Chapterissa, joka on yksi tapahtumaan osallistuvista ravintoloista. Kaikki ovat Ragua lukuunottamatta uusina tapahtumassa.

Ravintolat Helsingistä:

Chapter

Fabrik

Garden by Olo

Latva

Nolla

Ragu

Wino

Vierailevat ravintolat Rovaniemeltä ja Ruotsista

Sky

Esperanto

Julkaisutilaisuudessa maisteltiin Chapterin selleriä ja seljankukkaa sekä vaellusturskaa. Turska tuntuukin olevan nyt trendissä.

Tapahtuman perinteiset maksuvälineet, "markat", ovat nyt jääneet historiaan. Tilalle tulevat ladattavat maksukortit. Tapahtuman samppanja on perheomisteinen samppanjatalo Laurent-Perrier. Taste Of Helsingissä  on tänäkin vuonna Chef’s Secrets -teltan kokkaussessiot, joissa on mahdollisuus itse päästä valmistamaan ruokaa Electrolux kodinkoneilla Suomen Kokkimaajoukkueen opastamana. Kokkailu on aina ollut hauskaa. Välillä olen kokannut Siipan kanssa parina, joskus myös jonkun aivan tuikituntemattoman kanssa tiiminä.

Early bird-liput  tulivat myyntiin tänä aamuna Taste of Helsingin mobiiliapplikaatiossa. 

Kaikki viimeistään 20.4. lippunsa ostaneet osallistuvat Golden Ticket -lippupaketin arvontaan. Palkintoja on jaossa neljä kappaletta. Lippupaketti sisältää kahden hengen sisäänpääsyn festivaaleille sekä 150 €:lla ladatun Taste-maksukortin ja pullon Laurent-Perrier La Cuvée-samppanjaa.


Tulen postailemaan tapahtumasta lisää muutaman kerran kevän ja kesän aikana. Kannattaa seurata, arvon myöhemmin pääsylippuja tapahtumaan.

Korkea täytekakku syntymäpäiväksi

En ole tehnyt kuin muutaman täytekakun -siis koskaan! Kakkuni  -silloin harvoin kun niitä teen- ovat yleensä ilman uunia valmistuvia moussekakkuja. Synttäreilleni halusin kuitenkin tehdä näyttävän korkean kakun. Ostin sitä varten oikein erikseen korkeareunaisen 18 cm vuoan ja tilasin Etsystä vielä ruusukullan värisen Let's eat cake-koristeenkin.

Tapani mukaan en noudattanut mitään ohjetta sellaisenaan, vaan kokosin omanlaiseni kakun eri ohjeita yhdistelemällä ja muokkaamalla. Ei ehkä ihan paras idea improvisoida kun kokematon täytekakkuleipuri rupeaa tekemään syntymäpäiväkakkua, mutta hyvä kakusta tuli!

Olin varautunut siihen, että joudun tekemään kaksi kakkupohjaa saadakseni tarpeeksi korkean kakun. Selaamieni reseptien mukaan yhden tällaisen korkean "sienikakun" taikinan olisi pitänyt korkeudeltaa riittää näyttävään korkeaan kakkuun, mutta ensimmäisestä kakustani, vaikka aika kuohkea olikin, ei kuitenkaan tullut mielestäni tarpeeksi korkeaa. Leivoin iltamyöhällä siis vielä toisenkin kakkupohjan, josta tuli hieman korkeampi ja rohkeasti kasasin ne päällekkäin. Halkaisin kakut ja täytin välit vadelma-valkosuklaamoussella. Siippa kyllä hieman epäili pysyykö kakku kasassa, mutta siitä tuli varsin tukeva, mutta kuitenkin kuohkea.

Kakku sai jähmettyä yön yli parvekkeella peiteltynä, aamulla kuorrutin sen. En edes lähtenyt tavoittelemaan täysin tasaista kuorrutusta, vaan veitsen jäljet saivat näkyä kuorrutuksen pinnassa. Olisin halunnut koristella kakkua myös syötävillä kukilla, mutta luovuin ideasta kun en kukkia löytänyt kolmesta hyvin varustellusta kaupasta eri puolilta kaupunkia. Kakku sai koristeekseen siis vain marenkeja ja valkosuklaamakeisia sekä Let's eat cake-kyltin.

Leikatusta kakusta en enää saanut hyvää kuvaa, sen verran nopeasti sitä nosteltiin lautasille. Vaaleanpunaiset mousseraidat näyttivät kuitenkin hyviltä. Kakkua saa kuulemma tehdä uudestaankin.

Kakkupohja

Vuoan halkaisija: korkeareunainen 18 cm vuoka

3 dl vehnäjauhoja

1-2 tl leivinjauhetta

4 huoneenlämpöistä munaa

2 dl sokeria

1 dl kiehuvaa vettä

Voitele ja korppujauhota vuoka. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään.

Vaahdota munat ja sokeri isossa kulhossa, kuuma vesi saa munat ja sokerin vaahtotumaan runsaasti. Aloittaessasi vaahdotusta laita vesi kiehumaan (mittaa vettä kattilaan hieman enemmän kuin tarvitset, kiehuessa osa ehtii haihtua pois jos vielä vaahdotat munia ja sokeria veden jo kiehuessa). Muna-sokerivaahto on valmista, kun nuolijalla tekemäsi kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan.

Kaada 1 dl vettä mitta-astiaan, lisää vesi 5-6 erässä ja jatka vatkaamista täydellä teholla.

Siivilöi tämän jälkeen jauhoseos munavaahtoon pienissä erissä varovasti nuolijalla käännellen. Kaada taikina vuokaan.

Paista 200 asteessa uunin alatasolla n. 30 min. Suojaa kakun pinta paistamisen puolivälissä alumiinifoliolla, jotta se ei tummu liikaa. Kumoa kakku pian uunista ottamisen jälkeen.

Halutessasi todella korkean kakun, tee kaksi kakkupohjaa.

Vadelmavalkosuklaamousse

150 g vadelman tai appelsiinin makuista tuorejuustoa

0,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 dl kermaa

150 g valkoista suklaata

Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa. Vaahdota kerma kevyeksi vaahdoksi kulhossa. Vatkaa tuorejuusto ja sokeri toisessa kulhossa. Vatkaa sula valkosuklaa tuorejuustoseokseen. Lopuksi vatkaa kerma vaahdoksi ja taittele varovasti nuolijalla käännellen suklaaseokseen.

Vadelmakreemi

250 g voita

5-6 dl tomusokeria

1 rkl maitoa

3 tl vadelmajauhetta

Anna voin pehmetä huoneenlämmössä tunnin ajan.

Vatkaa huoneenlämpöinen voi kuohkeaksi. Lisää tomusokeri vähän kerrallaan koko ajan vatkaten

Lisättyäsi kaiken sokerin jatka vatkaamista usean minuutin ajan. Lisää maito, jatka vatkaamista.

Lopuksi lisää vadelmajauhetta lusikallinen kerrallaan. Jatka vielä vatkaamista.

Valmis voikreemi on kuohkeaa ja vaaleaa. Kreemin vatkaamiseen menee noin 10 minuuttia. Kuohkea, vaalea ja notkea kreemi neuvotaan usein resepteissä levittämään kakun päälle palettiveistä apuna käyttäen, sellaisen puuttuessa käytin leveäteräistä, vanhaa isoa ruokailuveistä.

Levitä voikreemi kakkupohjan päälle ensin niin tasaisesti kuin mahdollista. Käytä kakkupohja jääkaapissa 5-10 min jotta kreemi kovettuu kakun pintaan ja toista levitys.

Restaurant Penny, Helsinki

Jos menemme perjantaina ulos syömään, varaamme yleensä pöydän hyvissä ajoin. Nousukausi näkyy ainakin ravintoloissa, arki-iltanakin Helsingin keskustan ravintolat näyttävät olevan melkoisen täynnä.

Eräänä perjantaina jo kuukausia sitten lähdimme ulos kuitenkin ihan ex tempore (ja sitten unohdinkin postauksen luonnoksiin...). Uudenmaankadun pienessä, symppiksessä Pennyssä pidetään yleensä muutama paikka vapaana kadulta tuleville asiakkaille. Kävimme kysäisemässä josko vaikka tiskillä olisi tilaa. Pääsimme kuitenkin tunniksi pöytään ennen varauksen tehneitä asiakkaita, jälkkärin nautimme lopuksi tiskillä, joka ei sekään ollut huono paikka. Tiskillä on kiva seurailla vaikka cocktailien sekoitusta.

Koska ruokailusta on jo pitkä aika, koetan muistella mitä kaikkea lautasilla oli; ostereita Siipalle -hän rakastaa niitä, minä en-, viiriäistä minulle alkuun. Kalaa Siipalle pääruoaksi -olisikohan ollut miekkakalaa- ja minulle lampaankyljyksiä papujen, kikherneiden ja vihreiden herneiden kanssa. Loppuun otin suklaakakkua ja Siippa marjoja ja mascarponevaahtoa- ehkä... Hyvää kuitenkin oli, sen muistan.

Pennyssä on tunnelmallinen (=hämärä) valaistus. Voisin sanoa tavoitelleeni tunnelmaa hämyisillä kuvilla, mutta tosiassa kuvat vähän kärsivät hämäryydestä. Valovoimaisella linssilläkin, käsivaralla kuvatessa valokuvat vähän kärsivät valon puutteesta vaikka ulkona olisi vielä valoisaa.

En ole Pennyssä koskaan saanut kuin maukasta ruokaa ja olemme olleet siellä useaan otteeseen ruokailemassa, Muutama viikko sitten söin bisnestuttujen kanssa illalliseksi 15€ Reuben sandwichin bataattiranujen kera. Vaikka kaupungissa on paljon mielenkiintoisia ravintoloita joita tekisi mieli testata, tänne palaamme usein kun haluamme varman vaihtoehdon. Ruokalista vaihtuu muistaakseni melko usein, menussa on aina vähän New York-viboja. Noin neljänkympin kolmen ruokalajin illallinen on hinta-laatusuhteessaan erinomaista tasoa.

Silja Linen Tavolàta-ravintoloiden uusitun menun herkkuja maistelemassa

Silja Linen ja Tallinkin laivojen Tavolàta-ravintoloiden ruokalistat uudistuvat. Huhtikuun alusta lähtien nautitaan italialaisen keittiömestari Valter Gaiaudin suunnitteleman ruokalistan annista. Maineikkaassa alan oppilaitoksessa kohta 30 vuotta opettanut ja Rivieran loistohotelleissa kokkaava Gaiaudi inspiroituu tuoreudesta, sesongeista ja perinteistä.

Ligurian alueen herkkuja on ollut saatavilla Tavolàta-ravintoloissa 1.4.2018 alkaen. Pääsin tutustumaan etukäteen uuden menun herkkuihin viime viikolla. Uusien annoksien rinnalla menussa on säilytetty asiakkaiden suosikkiruokia.

Tilaisuus alkoi ROI-oliiviöljytilan Paolo Boerin järjestämällä oliiviöljy-tastingillä. Maistettavana oli kahta eri Taggiasca-oliiveista valmistettua öljyä ja vertauskohtana tavallista markettiöljyä -ero oli suuri. Tavalliset oliivit sisältävät kymmenisen prosenttia öljyä, pienikokoisten, laadukkaiden Taggiasca-oliivien öljypitoisuus on 25-30 prosenttia.

Valter Gaudi ja ROI-oliiviöljytalo ovat pitkään tehneet yhteistyötä. ROI-oliiviöljyjä käytetään monissa uuden menun annoksissa, öljyjä saa myös ostaa mukaansa Tavolatasta.

Kevyesti savustetut, fenkolilla ja tähtianiksella maustetut kampasimpukat oli paistettu juuri sopivasti.

Italiassa suosittu turskaa purjo-perunavaahdon kera oli yksi pöytämme suosikkiannoksista. Pehmeän, kuohkean vaahdon päälle oli ripoteltu Taggiasca-oliivijauhetta, taiten valmistettu suussa sulava turska oli vaahdon alla.

Kampasimpukka- ja turska-annokset olivat lounaalla maistelukokoa, näitä olisi syönyt mielellään enemmänkin, mutta täytyy tehdä reissu Tukholmaan ja syödä näitä silloin lisää.

Maistoimme myös valikoimaa pääruoista, tajolla oli mm. lasagnea, vasikanlihasta, pinaatista ja yrteistä tehdyllä murekkeella  täytettyä kanin fileetä, karamellisoitua klemetiiniä ja haudutettua endiiviä.

Tavolatan sommelier oli valinnut ruokiin sopivat viinit.

Lopuksi tietysti maisteltiin jälkiruokaa. Hienostuneen makuinen oliiviöljyjäätelö tarjotaan oliivijauheen ja oliivien kera, suolaisenmakean annoksen saa halutessaan myös mansikka- tai vadelmakastikkeen kanssa.

Italialainen ruoka maistuu Siljan ja Tallinkin asiakkaille. Italian keittiö on minulle mieleinen, jäätelön ja oliivien yhdistäminen oli minulle tosin ihan uutta. Oletko kokeillut tällaista yhdistelmää?