Koivulahden rapukartano

Kesäkuisella Mäntän-matkalla kävimme Marjon kanssa Vilppulassa, Kuoreveden rannalla
Koivulahden Rapukartanossa, johon meidät oli kutsuttu tutustumaan.


Ajelimme kapeaa tietä kilometrikaupalla. Hiekkatie päättyi avaraan pihaan niemen kärjessä. Pihan molemmin puolin oli kaksi isoa, jykevää hirsirakennusta, jotka materiaaleiltaan ja muodoiltaan toivat mieleen Coloradossa aikoinaan näkemiäni hotelleja. Rapukartanon koko yllätti, vaikka olinkin etukäteen netistä kurkannut millaiseen paikkaan olemme menossa vierailemaan.

Rapukartanon isäntä Pasi Heinonen kierrätti meitä ja kertoili tarinoita Rapukartanon historiasta ja omasta menneisyydestäänkin. Pasi paljastuikin melkoiseksi tekijämieheksi; hän on ollut metsuri, ampumahiihtoliiton olympiaryhmän urheiluhieroja ja pediterapeutti, maanviljelijä ja nyt ravunkasvattaja, hotelli- ja ravintolayrittäjä. Hän on myös osakkaana Mäntän ravintola Göstassa, jossa kävimme ruokailemassa.

Koivulahden tilan isäntä Pasista tuli vuonna 1995 sukupolven vaihtuessa. Kymmenen lehmän tilan tulevaisuus mietitytti häntä. Mies päättikin pistää lehmät pois ja ottaa tilalle rapuja, joita myi kalatalouskeskukselle ja ruokarapuina ravintoloihin ja tukkuihin.

Seuraavaksi hän suunnitteli pienehköä rapumajaa, mutta suunnitelmat kasvoivat ja tuloksena oli lopulta hotellina ja ravintolana toimiva rapukartano. Koivulahden ravintolan ruokalistalta löytyykin tietysti rapuja ympäri vuoden, sekä paikallisia luonnonantimia huolella valmistettuna; riistaa, kalaa sekä sieniä, ja marjoja.

Rapukartanossa on 725 neliötä, kokous- ja majoitustiloja. Vuonna 2013 valmistui Merta-rakennus, ja majoitushuoneita on nyt kaikkiaan 27.

Rakennukset on sisutettu suomalaisilla kalusteilla, jokainen tila on erilainen ja yksilöllinen. Huoneita on hauskasti nimetty kasvien sekä eläinten mukaan ja joka huoneessa oli nimikkoeläimestä tai - kasvista valokuva. Sviittien nimet ovat komeasti Hummeri ja Kuningasrapu.

Rapukartanon alakerrasta löytyy jyhkeä ja tunnelmallinen puusauna 10 hengelle. Saunan vieressä on myös ulkoporeallas ja järven rannalta savusauna. Merrassa on erillinen sauna ja jopa osassa huoneista on myös oma sauna ja poreallas eli saunomiseen on paljon vaihtoehtoja. Rannan tuntumaan oli juuri valmistunut uusi kokous- ja illanviettopaikka Karhunpesä.

Pasi kertoi Rapukartanossa vietettävän paljon häitä -rannan "alttarin" luona on vihitty yli sata paria-, mutta myös muita juhlia, koulutuksia ja asiakastilaisuuksia. Erilaisia aktiviteetteja järjestetään toiveiden mukaan. Varsinkin ulkomaalaisin vieraisiin rauhallinen luonto ja luonnon antimet tekevät suuren vaikutuksen.

Melkoinen kartano, kyllä Suomestakin löytyy mielenkiintoisia, perushotelleista poikkeavia paikkoja juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen tai ihan vain majoitukseen, herkutteluun tai rauhoittumiseen ja rentoutumiseen!

Kesämatkan ajaksi olen ajastanut blogiin muutamia postauksia - seuraa tämän hetken seikkailuja Euroopan kauniissa pikkukylissä ja viiniviljelmillä Instagramissa @lumolifestyle

During our Mänttä art trip with Marjo, we were invited to visit nearby Vilppula Koivulahti Rapukartano.

Koivulahden Rapukartano is a modern log hotel with fine dining restaurant.

Restaurant at Rapukartano serves fine dining dishes. Most of the ingredients are sourced locally. On menu there are of course crayfish, but also moose, reindeer, bear and fish, wild mushrooms, vegetables and berries from the nearby woods.

There are two traditional wood-burning saunas at Rapukartano, a log sauna in the main building, and a chimneyless smoke sauna by the lake. We skipped the sauna, but took a tour in hotel rooms, main building and by the lake.

Koivulahden Rapukartano, Koivuseläntie 77, 35700 Vilppula

Matkailijan paljastuksia | Travel secrets

Juuri nyt tulevan kesälomamatkan täyttäessä mielen sopii Filippa K:n sivuilta napattu postausidea näihin matkafiiliksiin.

Parhaat kohteet: Lomat suuntautuvat suurkaupunkeihin rantakohteiden sijaan. New York, Tokio, Hongkong, Sydney, Berliini, Kööpenhamina...                                      

Best places on earth: I'm a big city girl instead of a beach bum. My holiday destination favorites are New York, Tokyo, Hongkong, Sydney, Berlin, Copenhagen...

Täydellinen matkapakkauslista: Huoleton, mutta fiksu muutaman värin kaikki-sopii-kaikkeen kapselipuvusto. Todellisuudessa pakkaan aina liikaa.

Lentoasuni: Mukavat, joustavat ja kerrostettavat vaatteet joissa voi matkustaa vaikka pakkasesta tropiikkiin, silti siistit. Pitkillä lennoilla sujautan ballerinat jalkaan.

Käsimatkatavarassa: Kamera, linssit, kirja tai lehti sekä kevyt kashmirhuivi (joka näköjään kaipaa vähän harjausta).

My perfect packing list: Carefree but smart monochrome mix and match holiday wardrobe. In reality I always over pack...

My inflight outfit: Comfortable stretching and layering garments that will take me from freezing cold climates to tropic if needed. I slip to ballerinas on long flights.

In my hand luggage: Camera, objects, book or magazine and a light weight cashmere scarf.




Matkalukeminen: Elizabeth Bardin Lunch in Paris. Pariisiin matkaan 46. kertaa syksyllä.

My travel reading: Lunch in Paris by Elizabeth Bard. I'll travel to Paris for 46th time in September.


Parhaaseen lentofiilikseen pääsee: Käytäväpaikalla. Mieluiten exit-rivillä tai jopa busineksessa. Muutaman kerran olen onnistunut nappaamaan mannertenvälisillä lennoilla business-luokan paikat online-checkauksessa, kun turistiluokka on ollut ylibuukattu ja lentoyhtiö on joutunut avaamaan pari riviä bisneksestä turistiluokan matkustajille. Tunnen helposti todella ahdistavaa ahtaanpaikan kammoa keski- tai ikkunapaikoilla, joten koetan aina saada käytäväpaikan, josta pääsee tarpeen vaatiessa ylös hetkeksi.

This makes my flight mode a happy one: Aisle seat. Preferably on exit row -few times even in business class after upgrade or lucky online check in when tourist class has been ovebooked and few rows in business class have been opened to passengers with tourist class tickets. I can get quite claustrophobic on window or middle seats and always try to get aisle seat.


Heti kohteessa: Laukkujen purkaminen. Näiden vuosien aikana kun olen Siipan kanssa matkustanut, olemme oppineet purkamaan laukut hetkessä, jotta pääsemme ulos tukimaan ympäristöä.

The first thing I do upon arrival: Unpack everything. I and Husband have quite much perfected unpacking over the years traveling together. We are ready and out of the door to explore in minutes.


Unelmakohde: Tällä hetkellä Alsace, seuraava matkakohteeni.

My dream destination: At the moment Alsace. I'll be there soon- very soon.    
    

Lomien välillä pakopaikkani on: Helsinki, josta löytyy erilaisia maisemia urbaaneista kaduista rauhallisiin metsiin ja upeisiin merenrantoihin.

Onko teillä matkasuunnitelmia tai vinkkejä pakkaamiseen?

Katso kaikki kaikki matkapostaukset


Between vacation, my great everyday escape is: Helsinki with it's urban streets, calm forests and stunning shores.

Huvilaelämää | Summer villa

Vietimme viikonlopun ystäväperheen kanssa. Ystävämme työpaikan loma-asunto paljastui vastavalmistuneeksi neljän makuuhuoneen huvilaksi Pyhäjärven rannassa Forssan kupeessa. Enpä niin hyvin varustellussa loma-asunnossa ole ollutkaan; kaikki kodinkoneetkin olivat älylaitteita. Osaa -kuten uunia ja liettä- jouduimme tutkailemaan aikamme, ennen kuin ymmärsimme kuinka ne toimivat. Valot toimivat sensoreilla ja kaukosäätimillä, terassilta löytyi niin tavallinen kaasugrilli kuin keraaminen Komodo-grilli, rannasta Buster... Jopa oli "kesämökki"!

 

Ruoka näytteli suurta osaa viikonlopun ohjelmasta; ruokaa suunniteltiin, ostettiin, valmistettiin, syötiin, siitä puhuttiin... Ja päästiin syömään ulkona, sääkin kun oli upea. 

Sitä Busteriakin piti käydä kokeilemassa, ajelimme Pyhäjärvellä ja Loimijokea Forssan keskustaan. Forssa -anteeksi vain forssalaiset ystäväni- on mielestäni ollut aika tylsän näköinen, mutta joella ohitimme n iin hevoslaitumia kuin kauniita Finlaysonin vanhoja tehdasrakennuksia. Forssa näytti kauneimmat kasvonsa vesiltä katsottuna.

Järven toisella puolella satoi muutaman kerran, mutta me saimme nauttia auringonpaisteesta ja lämmöstä koko viikonlopun.

Upea täysikuu kruunasi vielä viikonlopun. Yleensä harmittaa, kun havahdun aamuyöstä, uni kun ei yleensä tule heti silmään. Nytkin heräsin puoli neljän maissa aamuyöstä. Iso kullankeltainen kuu oli laskemassa juuri ennen aamunkoittoa. Seisoin parvekkeella seuraamassa sen vajoamista metsänreunan taa - ja olin kerrankin iloinen yöllisestä heräämisestä!

Toivottavasti sinullakin oli kiva viikonloppu!

Spent the weekend with friends by a lake in a superb villa -surroundings and food were gorgeous!

Mukavasti mukavuusalueen ulkopuolella ravintola Göstassa | Restaurant Gösta, Mänttä

Ateria saatu ravintola Gösta

Mäntän taideretkellä Marjon kanssa lounastimme Serlachius-museon yhteydessä toimivassa ravintola Göstassa, johon olimme saaneet kutsun ruokailemaan.

Göstan tunnetut ja tunnustetut keittiömestarit Henry Tikkanen ja Pekka Terävä ovat molemmat ovat saaneet Vuoden Kokki -tunnustuksen ja edustaneet Suomea kansainvälisillä areenoilla.

Vuonna 2014 avatun Göstan vaikutteita haetaan myös maan rajojen ulkopuolelta, mutta makunautintojen perustaksi keittiömestarit valitsevat puhtaita, paikallisia, laadukkaita, sesongin mukaisia raaka-aineita. 

Mäntässä on mahdollista päästä kokemaan taiteen ja ruokakulttuurin fuusio Food & Art-tapahtumassa 24.–27.8.2017, jolloin tarjolla on museoravintoloiden keittiömestareiden kuva 100-vuotiaasta Suomesta.

Vierailumme osui sopivasti uuden kesämenun ensimmäiseen päivään, joka tarjoilijoiden mukaan oli myös ravintolan kiireisin päivä tähän asti tänä vuonna. Pahin ruuhka oli jo komen maissa kuitenkin ohi ja meitä palveltiinkin huomaavaisesti ja nopeasti.

Few weeks ago during our weekend trip to Mänttä, I and my friend Marjo were invited for a lunch* at restaurant Gösta at Gösta art museums.

Restaurant Gösta's kitchen is run by well known, awarded chefs Henry Tikkanen and Pekka Terävä. Menu is based on local, clean and seasonal products, but some ideas for dishes come also from other cultures. We visited the restaurant on the first day of the new summer menu, which also happened to be the busiest day of the year this far. We still got swift, good service.

Menua lukiessani huomasin olevani mukavuusalueen ulkoreunoilla. Muutakin olisin voinut valita, mutta päätin kuitenkin "rohkeasti" kokeilla epäilyä aiheuttavia Kesäpäivä-menun annoksia... Eikös sen kehityksen sanota tapahtuvan siellä tutuimman alueen ulkopuolella?

While reading the menu, I realized I was on the outer edges of my comfort zone, but "bravely" decided to order the summer menu.

No mikä siten epäilytti? Kukkakaali ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, mutta Göstan samettinen kukkakaalikeitto, joka tarjoiltiin ilmakuivattua possun sekä kuusenkerkkien kera onnistui tekemään minusta käännynnäisen, joka voi nyt laulaa kukkakaalin ilosanomaa! Annoksessa oli yhtä aikaa pehmeyttä ja raikkautta.

Kuusenkerkät jäivät minulta keräämättä tänä vuonna. Viime kesänä keittelemääni kuusenkerkkäsiirappia on vielä jäljellä, mutta niitä olisi voinut trendikkäästi käyttää  tämän esimerkin mukaisesti muutenkin keittiössä. Ensi vuonna sitten...

Why did I feel a bit uncomfortable? Cauliflower has never been my favorite... But Gösta's cauliflower soup served with air dryed ham and spruce shoots had a beautiful taste and velvety texture. I have now changed my mind about cauliflower!

 

Tässäkin annoksessa epäilin mentävän mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta kokemus oli taas miellyttävä ja mielipiteitä muuttava. Tillilihasta vuosia on tullut lähinnä puistattavia koulumuistoja mieleen, mutta eipä ollut tilliliha tällaista kouluaikoina! Göstan tilliliha oli mureaa ja raikkaan kesäisesti tarjoiltua. Kunhan vain olisi kehdannut nuolla lautasen... Tillilihan tekemistä pitäisi kyllä kokeilla kotikeittiössäkin.

Name of the next dish brought some bad memories from school lunches. But the dill seasoned veal with roasted aspargus was nothing like the chewy meat I had at school. Meat was tender and flavours fresh. I wished I had the nerve to lick the plate...

Jälkiruoissa mentiin enemmän perinteisten suosikkimakujeni parissa, jälkkärini oli lakritsiparfait, raparperia ja lakritsifinancier, Marjo valitsi minttusuklaata, mansikoita ja oliiviöljyjäätelöä. Nämäkin kesäisen raikkaita annoksia.

*Aterian tarjosi ravintola Gösta

Desserts included more of my traditional favorites ingredients. I had liquorice parfait, rhubarb and liquorice financier cake and Marjo chose mint chocolate, strawberries and olive oil ice cream. Both dessert were very summery.

*Lunch courtesy of Restaurant Gösta

Ravintola Gösta, Joenniementie 47, Mänttä

Arkkitehtien Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan suunnittelema, puusta ja lasista rakennettu Göstan paviljonki on 135 metriä pitkä ja korkeutta sillä on parhaimmillaan 17 metriä. Paviljonki on 5700 neliömetrin suuruinen, pelkistetyn tyylikkään ravintolan lisäksi siellä on 1 000 neliömetriä uutta näyttelytilaa, juhlasali sekä museokauppa.

Kävimme tutustumassa näyttelyihinkin; Pohjoismaista taidetta esittelevää Kesäpäiviä-näyttelyä ja ajankohtaisesti itseensä kääntyvää, pakolaisilta linnoittautuvaa Eurooppaa käsittelevä Riiko Sarkkisen Rajat Kiinni-näyttelyä.

Gösta glass and wood pavillion designed by architects Héctor Mendoza, Mara Partida and Boris Bezan is 135 m long and rises upto 17 meters.

Museon ympäristö on kaunis. Kuvittelimme taas Serlachiusten vieraana usein käyneen Miss Eurooppa Ester Toivosen pulahtelemassa järvessä ja ratsastamassa tiluksilla.

Gösta-museoiden vanhalle puolelle, Joenniemen kartanoon emme valitettavasti ehtineet. Tutustuttavaa jää siis seuraavaankin kertaan.

Katso kaikki kaikki matkapostaukset

Museum is located in beautiful surroundings. Unfortunately we didn't ahve time to visit the old museum building, but there is something new to see the next time!